Avain luovuuteen: uni

Mita sinun tulisi tietaa unesta luovuutesi tehostamiseksi

Pari viikkoa sitten Luova Aalto jarjesti tapahtuman unen ja luovuuden vuorovaikutuksesta. Tapahtumaa veti loistava Anu-Katriina Pesonen, kliinisen ja kehityspsykologian professori Helsingin yliopistosta. Tassa tuon erittain informatiivisen tyopajan keskeiset opit.

Ensiksi: mita luovuus on?

"Keksi erilaisia kayttotarkoituksia tiilelle"

Jokaisella on jonkinlainen kasitys siita, mita luovuus tarkoittaa, mutta enta luovuuden tiede? Psykologit ovat itse asiassa tutkineet luovuutta pitkaan (vaikka kiinnostus sita kohtaan on viime vuosina hieman hiipunut) ja ovat esimerkiksi tehneet erottelun erilaisten ajattelutapojen valilla.

Ensinnaakin on konvergentti ajattelu, eli kyky antaa "oikea vastaus" kysymykseen, kuten esimerkiksi kokeissa! Mutta luovuuden maarittaa taysin erilainen ajattelutapa, jota tutkijat kutsuvat divergentiksi ajatteluksi. Divergenttia ajattelua voidaan myos mitata testeilla, joihin ei ole yhtaa oikeaa vastausta. Tyopajassa tata havainnollistettiin miettimalla tiilen kayttotarkoituksia -- esimerkiksi vasarana kayttaminen, tiilen murskaaminen ja kayttaminen maalina ja niin edelleen.

Luovuutesi mittaamiseksi voisit yksinkertaisesti laskea tiilelle keksimasi eri kayttotarkoitukset. Se kertoo kuitenkin melko vahan. Sen sijaan paras vaihtoehto olisi kayttaa Torrancen luovuustestia, joka mittaa nelja asiaa: sujuvuus (fluency), tuotettujen ratkaisujen kokonaismaara; joustavuus (flexibility), eri ratkaisukategorioiden maara; omaperaaisyys (originality), ratkaisujen tilastollinen harvinaisuus; yksityiskohtaisuus (elaboration), ratkaisujen yksityiskohtien maara.

Kuten olet ehka jo ajatellut, luovuuden mittaaminen on melkoista villihanhijahtia, koska aihe on niin hahmottomaton, ja mainittu mittausmenetelma on vain yksi monista. Tarkeampaa on ymmartaa luovuuden tutkimusprosessi, silla se auttaa ymmartamaan, miten jonkin asian katsotaan korreloivan luovuuden kanssa.

Mita unesta pitaa tietaa

Enta sitten uni? Kayy ilmi, etta ehka ei niin yllattavasti sitakin on tutkittu laajasti psykologiassa ja monilla muilla aloilla. Uni on kuitenkin vain osa laajempaa aihetta nimelta vuorokausirytmi, ja viime vuonna kolme tutkijaa voitti Nobel-palkinnon sen tutkimisesta. Vuorokausirytmi on ehka yksi yksittaisista tarkeimmista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijoista, ja se vaikuttaa kaikkeen kognitiosta rasvanpolttoon.

Unen ymmartamiseksi on siis ymmarrettava vuorokausirytmi ja sisainen kello. Vuorokausirytmi on kehosi sisainen kello, joka saataa biologisia toimintojasi aurinkoajan mukaisesti eli noudattaa samaa tahtia kuin 24 tunnin kellomme.

Hyva esimerkki siita, miten vuorokausirytmi saataa biologiaasi, on vasyimyksen tunne. Jos sisainen kellomme kayy ajallaan, kehomme alkaa vapauttaa melatoniinia, unihormonia, noin tunti ennen nukkumaanmenoa. Jos kuitenkin esimerkiksi heraamme useana paivana normaalia aikaisemmin mutta menemme nukkumaan samaan aikaan, sisainen kellomme sopeuttaa melatoniinin vapautumista. Tama puolestaan lisaa todennakoisyytta menna nukkumaan aikaisemmin ja saada kehon tarvitsema maara unta.

Riittava uni = luovan ajattelun lahtokohta

Tassa vaiheessa ajattelet varmaan: hienoa, nyt tiedan paljon enemman unesta ja ymmarian myos miten luovuutta mitataan, mutta miten tama auttaa minua maksimoimaan luovuuteni? Asia on niin, etta uni on niin tiiviisti yhteydessa aivojemme kehitykseen ja yllapitoon, ja sita kautta myos luovuuteen, etta vastaus on suhteellisen yksinkertainen: nuku riittavasti ja saannollisesti.

Tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

Mutta voimme aloittaa pienista asioista. Kuten mainittiin, vuorokausirytmi mukautuu jatkuvasti sen mukaan, mita teemme ja mita meille tapahtuu paivan aikana. Siksi pienet muutokset arjessamme voivat auttaa saatamaan vuorokausirytmia.

Esimerkiksi viikonlopun ja arkipaivien nukkumaanmenoaikojen eron pienentaminen, niin kutsutun sosiaalisen aikaerorasituksen vahentaminen, voi auttaa nukahtamaan seuraavina paivina. Liikunnan ajoittaminen enemman paivaaikaan ja kevyempien aterioiden syominen illalla auttaa kehoasi aloittamaan univalmistelut ajoissa. Ja aamuvasymykseen torkutoiminnon poisjattaminen ja kuppi kahvia voivat auttaa kehoasi ymmartamaan, milloin paivasta sen tulisi alkaa tuntea itsensa virkeaksi.