Voiko univelkaa maksaa takaisin?

Univelkaa on helppo ottaa vapaaehtoisesti. Ei luottotietokyselyitä eikä takaisinmaksusuunnitelmaa, ja palkinto -- aika -- on tililläsi viipymättä. Univelkaa käytetään ennen kaikkea lisäajan ostamiseen.

Vapaaehtoista univelkaa voidaan ottaa myös tuottavuuden toivossa: tavoitteena voi olla parempi, siistimpi tai tehokkaampi versio itsestäsi, asunnostasi tai työelämästäsi. Toisaalta univelkaa käytetään myös rentoutumisajan lisäämiseen. Paradoksaalista? Tyypillisesti lainatunnit sijoittuvat iltoihin, vaikka aikaisempi herääminenkin -- usein juuri tehokkuussyistä -- on nykyään suosiossa.

Univelkaan ottaminen olisi täysin järkevää, jos ylimääräisellä ajalla voisi lisätä hyvinvointiaan niin paljon, että hyödyt ylittäisivät pitkän aikavälin haitat. Jos näin ei ole, kauppa on kaikkea muuta kuin kannattava.

Tiedekin on yrittänyt vastata tähän kysymykseen. Tutkimukset osoittavat, että tasapainon saavuttaminen -- jossa jatkuva yöllinen univaje maksaisi itsensä takaisin -- on varsin vaikeaa. Optimisti saattaa silti ajatella, että sekä lyhyemmät yöunet että hyvä terveys ovat saavutettavissa yhtaikaa, vaikkapa noudattamalla tarkkaa ruokavaliota, liikkumalla säännöllisesti tai heräämällä joka aamu viideltä aamulenkille.

Univelkaa ei kuitenkaan voi kattaa pelkillä elämäntapavalinnoilla. Univelkojan keinot korkoa keriä ovat moninaiset. Mutta riittääkö muutama ylimääräinen unitunti velan kuittaamiseen? Voiko univelkaa ylipäätään koskaan maksaa kokonaan takaisin?

Yleisin univelkojen takaisinmaksupäivä on viikonloppu. Yleensä menetetty uni korvataan makoilemalla pidempään. Tuore tutkimus kuitenkin osoitti, että viiden tunnin yöunet arkena ja velan kuittaaminen viikonloppuna johtivat voimistuneeseen ruokahaluun, painonnousuun, heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen ja sisäisen kellon rytmin viivästymiseen (mikä puolestaan voi johtaa noidankehämäiseen univelkakierteeseen). Kaikki tämä tapahtui vain kahdessa viikossa.

Ongelmat näyttivät liittyvän epäsäännölliseen uni-valverytmiin eikä niinkään unen puutteeseen sinänsä. Velan takaisinmaksu näyttikin muodostuvan itse ongelman osaksi. Sen sijaan, että se olisi vapauttanut velasta, takaisinmaksu toi mukanaan uusia ongelmia.

Univajetutkimukset ovat osoittaneet, että univelka ei vaikuta suoraviivaisesti. Jos unta rajoitetaan neljä-kuuteen tuntiin kahdeksi viikoksi, ihminen saavuttaa suurimman subjektiivisen väsyneisyyden tunteen jo viidessä päivässä. Tarkkaavaisuus ja reaktioajat kuitenkin jatkavat heikkenemistään päivä päivältä tämän jälkeen.

Univelasta toipuminen on yhtälailla epäsuoraviivaista. Subjektiivinen väsyneisyyden tunne on helpompi ja nopeampi voittaa kuin terveysvaikutukset -- kuten painonnousu. Tämä ei tarkoita, että ylimääräinen uni olisi täysin hyödytöntä. Se poistaa nopeasti uupumuksen tunteen ja auttaa toipumaan univajeen aiheuttamasta rasituksesta. Jos sinulla on univelkaa ja tunnet itsesi loppuunkuluneeksi, kuuntele kehoasi ja nuku.

Jokainen yö on ainutlaatuinen tapahtuma, joka ei jää odottamaan takaisinmaksua. Edellinen yö vaikuttaa siihen, mitä tunnemme, opimme ja koemme juuri tänään. Se jättää jälkensä lukemattomiin hetkiin ja mahdollisuuksiin joka päivä -- myös niihin, jotka jäivät toteutumatta. Siksi univelkaa ei voi koskaan maksaa kokonaan takaisin. Taloustieteen lait eivät päde uneen. Toisaalta harva meistä selviytyy elämän läpi täysin velattomana.

Anu-Katriina Pesonen Kliinisen ja kehityspsykologian professori